Opiskelusuunnitelmani oppimissopimuksen muodossa
Toteutan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmani (HOPS) käyttämällä omassa työssäni hyödyntämääni oppimissopimus -työkalua. Oppimissopimusta käytetään laajasti tiimioppimisessa, joka on Jyvaskylän ammattikorkeakoulun liiketalouden laitoksen Tiimiakatemialla luotu sosiokonstruktivistisen pedagogiikan sovellus.
Oppimissopimuksessa tarkastellaan viittä kysymystä. Ensimmäisessä (missä olen ollut) pohditaan oppijan taustaa, aiempia opiskelu- ym. kokemuksia, käsitystä itsestään oppijana, merkittäviä elämänkokemuksia jne.
Toinen kysymys (missä olen nyt) kohdistuu tämänhetkiseen elämäntilanteeseen, sen tarjoamiin mahdollisuuksiin ja toisaalta haasteisiin. Mikä juuri nyt tuntuu tärkeältä ja merkitykselliseltä, mitä keskeistä juuri nyt on meneillään jne.
Kolmas kysymys (minne olen menossa) suuntaa katseet tulevaisuuteen. Tässä vaiheessa asetetaan tavoitteita, jotka saavat olla epämääräisiä tai hyvinkin konkreettisia.
Neljäs kysymys (miten pääsen sinne) ohjaa laatimaan suunnitelman tavoitteisiin pääsemiseksi. Mitä minun pitää kokea, tehdä tai muuttaa, jotta pääsisin tavoitteisiini?
Viides kysymys ohjaa pohtimaan, millaisia muutoksia tavoitteisiin pääseminen saa omassa (työ)elämässä aikaiseksi. Miten niiden saavuttaminen näkyy konkreettisesti? Millaisia välietappeja voi olla havaittavissa? Millainen maailmani on silloin, kun olen perillä?
1. Missä olen ollut?
Takanani on pitkä opintopolku (peruskoulu - lukio - vaihto-oppilasvuosi - lukio loppuun - avoin korkeakoulu - yliopisto - lisää avoimia korkeakouluopintoja). Opiskelijana olin perinteinen kympin tyttö, tunnollinen puurtaja, joka teki kyseenalaistamatta kaikki annetut tehtävät ja menestyi hyvin.
Pääaineenani opiskelin Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa ympäristönsuojelutiedettä. Suuntauduin neuvontaan ja menin opintojen loppuvaiheessa valtionhallinnon harjoitteluun Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön ympäristöosastolle hankkeeseen, jossa oltiin perustamassa seudulle luontokoulua. Jäin töihin samaan paikkaan lähes kymmeneksi vuodeksi. Suoritin lopulta hieman kesken jääneet yliopisto-opintoni loppuun työn ohella ja valmistuin maatalous-metsätieteiden maisteriksi.
Hämeenlinnassa työskentelin siis kymmenisen vuotta ympäristökasvatuksen parissa. Tein luonto- ja ympäristökasvatusta varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ryhmille. Lisäksi suunnittelin ja toteutin erilaisia aiheeseen liittyviä lyhytkoulutuksia varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen henkilöstölle.
 |
| This job has its benefits |
Pikku hiljaa työ on kehittynyt valmentamiseksi, jossa pääpaino on oppimisprosessin ohjaamisella, niin tiimin kuin yksittäisenkin oppijan. Parasta työssäni ovat ilman muuta opiskelijat ja heidän kehittymisensä tukeminen. Toisaalta pidän ammatin vapaudesta ja luovuudesta sekä siitä, että siinä joutuu käyttämään ihan kaikkea, mitä suinkin osaa ja keksii.
Erilaisia lyhyempikestoisiakin töitä on tietysti tullut tehtyä - esimerkiksi kierrätysneuvojana, luontoretkien ja -leirien vetäjänä, ympäristökasvatusmateriaalien suunnittelijana, retkeilyaiheisen kirjan kirjoittajatiimissä, erään kirjan kääntäjänä (ruotsi-suomi) sekä erilaisia lehtijuttuja kirjoitellen.
Työelämässä olen aina ollut hyvin työteliäs, rönsyilevä, hieman heikosti rutiineihin sitoutuva, korkeaa laatua tavoitteleva ja huonohkosti organisoitunut. Mieleni askartelee jatkuvasti töiden parissa, tarvitsen jatkuvasti uusia haasteita. Minua kiinnostaa vuorovaikutus ihmisten kanssa, vaikka se introverttina uuvuttaakin minua. Vaikka olen nuorempana ollut todella kiinnostunut teorian opiskelusta, olen vanhemmiten muuttunut kovin käytäntöorientoituneeksi. Lähden nopeasti kokeilemaan asioita käytännössä pohtimatta teoriataustaa kovin tarkasti. Kokemusten perusteella ja teoriaan jonkin verran peilaten rakennan sitten käyttöteoriaa, jonka pohjalta jatkaa. Tämä työtapa on toisaalta keskeinen myös tiimioppimisessa, jota työssämme hyödynnämme.
2. Missä olen nyt?
Työskentelen nimellisesti ammatillisena opettajana, mutta oikeasti työni on valmentamista, oppimisen ohjaamista ja valmentavan pedagogiikan kehittämistä työyksikössäni. En enää opeta kovin paljon (vain opintojen alkuvaiheessa esim. lajintuntemusta ja turvallisuusasioita). Sovittelen vielä ylleni tiimivalmentajan roolia, joka tuntuu toisaalta hyvin mielekkäältä ja luontevalta, toisaalta kovin vaikealta etenkin ammatillisen koulutuksen reformin runtelemassa työyhteisössä. Toisaalta valmentava pedagogiikka herättää juuri nyt todella paljon kiinnostusta ja haluan olla mukana kehittämässä sitä toisen asteen koulutuksessa.
Tällä hetkellä näyttää siltä, ettei ammatillisen opettajan duuni sellaisenaan enää kovin pitkälle kanna. Käytettävissä olevat resurssit ovat niin pienet, ettei kenties enää ole mahdollista toteuttaa riittävän laadukasta (ja siis opiskelijoiden tarpeisiin vastaavaa) ammatillista koulutusta kaikilla aloilla. Kenties ei omalla pienellä alallanikaan.
Etsin siis uutta suuntaa työuralleni. Toivoisin opinto-ohjaajan tehtävistä ehkä täydennystä opettajan/valmentajan työhöni. Toisaalta uraohjaus ja opiskelijoiden ohjaaminen kohti heidän haaveitaan ja tavoitteitaan on keskeinen osa tiimivalmentajan työtä. Tiimimestarit -valmennus avasi minulle aivan uusia näkymiä ja auttoi nousemaan tietyn alan substanssin opettamisesta yleisempään oppimisen ja taitojen valmentamiseen. Samalla minusta tuli jälleen hyvä ja taitava. Opettajana olin varmaan kiva, mutta taidoiltani keskinkertainen. Valmentajana minusta voi tulla erittäin hyvä.
Oma elämäntilanteeni toisaalta sallii myös opiskelun, kun lapset ovat jo kasvaneet sen verran, etteivät vaadi herkeämätöntä valvontaa. Oman ammatin nopea mureneminen alta tietysti syö motivaatiota, mutta toisaalta innostun helposti mielekkäästä työstä. Olen toiveikas.
Mitäpä ovat persoonalliset vahvuuteni? Olen
- nopea oppimaan ja omaksumaan uutta
- erittäin motivoitunut ja sitoutunut työhöni
- pohdiskeleva, ymmärtämään pyrkivä, mallintava
- helposti lähestyttävä ja lämmin kohtaamisissa
- todella ahkera ja luotettava
- kielellisesti lahjakas, etenkin kirjoittamisessa
- huumorintajuinen ja sanavalmis
- kykenevä sekä käytännön työhön että aivotyöhön
- joustava
Haluaisin kehittyä
- sosiaalisten suhteiden rakentamisessa, esim. ammatillisessa verkostoitumisessa
- uskottavuudessa ja asiallisuudessa
- järjestelmällisyydessä
- selkeydessä
- yhteistyön tekemisessä - olen hyvin pitkälti itsenäinen puurtaja enkä pyydä apua kuin pakon edessä
- toimintatapojen vakiinnuttamisessa, hyvien käytäntöjen vakiinnuttamisessa ja juurruttamisessa
- positiivisuudessa ja toisten kannustamisessa
Oma sosiaalinen verkostoni voisi olla laajempikin, mutta verkostoon kuuluu kuitenkin hyviä, tärkeitä ihmisiä, joilta saan tukea omalle kehittymiselleni. Olen huonohko verkostoituja ja erityisen huono kehittämään hankkimiani suhteita. Minulla on huono kasvo- ja nimimuisti - kenties siksi, että keskityn keskusteluissa niiden sisältöön enkä ihmisiin. Opiskelijoidenkin kanssa minulle käy usein niin, että muistan keskustelun jostakin ongelmasta sekä mitä sen hoitamisesta sovittiin, mutten sitä, kenen ongelma se oli.
Verkostooni kuuluu tietysti paljon kollegoita omasta oppilaitoksestani sekä erityisesti tiimioppimisesta kiinnostuneita ihmisiä ympäri Suomea. Viime aikoina olen tavannut paljon ihmisiä, jotka ovat tulleet Asikkalaan tutustumaan tapaamme toteuttaa luonto-ohjaajakoulutusta. On siis olemassa kontaktiverkosto, jota voisi ryhtyä syventämään.
Nykyisistä ja entisistä opiskelijoistani on melkein huomaamatta muodostunut aika laaja verkosto, jonka kanssa pidän tiiviisti yhteyttä esim. sosiaalisen median kautta. Heillä on tietysti omat verkostonsa esim. kotipaikkakunnillaan tai työssäoppimispaikkojensa kautta. Opiskelijoideni kautta saan paljon tukea esim. koulutusalani substanssiin ja hyviä kontakteja alan työelämään.Myös melontaharrastukseni kautta minulle on muodostunut "melontakavereiden" verkosto. Nämä hyvin eri aloilla toimivat ihmiset tarjoavat mahdollisuuksia tehdä avauksia ihan uusiin suuntiin.
Varsinainen ystäväpiirini on pieni ja olen ystävieni kanssa tekemisissä harvakseltaan, joskin laadukkaasti :).
3. Minne olen menossa?
Haluan jatkossakin työskennellä tavalla tai toisella koulutuksen parissa. Minua kiinnostaa ihmisten kehittymisen ihme, se, miten voin auttaa heitä saavuttamaan täyden potentiaalinsa. Koen saavani tämän tyyppisestä työstä itsekin valtavan paljon ja kehittyväni siinä itse hyvään suuntaan. Toivon, että pystyn opinto-ohjaajakoulutuksen suoritettuani jatkamaan työtä koulutusalalla, vaikka koulutuksen resurssit ovatkin huvenneet. Haluan syventää ja monipuolistaa omaa ohjausosaamistani ja nousta tietyn ammatin oppimisen ohjaamisesta yleisemmälle tasolle.
Nautin myös luontoalan erityisistä eduista - luonnonläheisyydestä, huimista kokemuksista, pitkistä retkistä oppijoiden kanssa, vedestä, ilmasta, metsästä.. Haluaisin säilyttää yhteyden tähän käytännölliseenkin osuuteen. En haluaisi luopua työajalla melomisesta :).
Minua kiinnostaa myös kirjoittaminen ja haluan jatkaa sekä syventää sitä taitoa.
Opinto-ohjaajakoulutuksessa minua kiinnostavat eniten ohjausmetodit ja -teoriat. Haluan kehittää omia ohjaustaitojani, koska tarvitsen niitä jo nykyisessä työssänikin. Opinto-ohjaajan työn sisältö ja toteuttamistavat ovat minulle myös aika vieraita - haluaisin tutustua niihin hyvin. Suomalainen koulutusjärjestelmä on minulle melko tuttu, olenhan kolunnut kaikkia kouluasteita ammattikorkeakoulua lukuun ottamatta. Henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien laatiminen opiskelijoille on minulle hyvin tuttua, tosin teemme niitä aika persoonallisella tavalla, joka ei ehkä vastaa koulutusorganisaatioiden kaikkia tarpeita.
4. Miten pääsen sinne?
Itsetuntemus ja opinto-ohjaajaidentiteetin tunnistaminen:
- Rakennan oman HOPS:ini ja oppimispäiväkirjani blogger -pohjalle blogiksi. Kerään pohdintani tähän samaan paikkaan ja kirjoitan ajatuksiani auki koko opinto-ohjaajakoulutuksen ajan.
- Koetan kirkastaa itselleni sen, millainen rooli opinto-ohjauksella voisi tulevaisuudessani olla (tällä hetkellä opinto-ohjaajan ja ammatillisen opettajan tehtävien yhdistäminen näyttää kiehtovimmalta vaihtoehdolta)
 |
| Työn tekemistäkin on saatava opetella |
Monet opiskelijoiden ohjaamiseen liittyvät eettiset kysymykset ovatkin tulleet opettajan työssäni vastaan. Onko esimerkiksi oikein kouluttaa opiskelijoita alalle, jolle heistä kaikilla ei ole todellisia edellytyksiä työllistyä? Onko kouluttautumisen "harrastaminen" tai koulutusshoppailu oikein, jos sen rahoittaa yhteiskunta verovaroin? Miten yhdistää opiskelijan etu ja tutkinnon perusteiden vaatimukset optimaalisella tavalla?
- Tutustun opinto-ohjaajien ammattieettisiin periaatteisiin
- Kirjoitan auki omia arvojani
- Pohdin erityisesti sitä, miten voi katsoa aidosti opiskelijan etua, kun toisaalta pienellä alalla jokainen opiskelija on ehdottomasti saatava säilymään läsnäolevana opiskelijana
Ohjaus- ja urateoriaosaaminen
Tästä minulla ei ole paljonkaan kokemusta.
- Tutustun perusteellisesti eri teorioihin ja koetan soveltaa niitä omassa työssäni sekä harjoittelutilanteissa
- Koetan kehittää omaa koulutusmalliamme huomioimaan paremmin eri ohjausteoriat
- Kiinnitän huomiota oman ohjaamiseni vaikuttavuuteen analysoimalla arjen ohjaustilanteita
Ohjausmetodinen osaaminen
- Hyödynnän oman opintopiirini ja muiden opokoulutettavien osaamista
- Tutustun kirjallisuuteen ja kirjoitan lukemani herättämistä ajatuksista
- Otan kollegani luontokoulutuksessa mukaan kehittämään koulutukseen sisältyvää ohjausta
- Käyn benchmarkkaamassa taitavia ohjaajia ja analysoin heidän toimintaansa
Koulutus-, yhteiskunta- ja työelämäosaaminen
- Lukeminen? Keskustelut?
Opinto-ohjauksen oppilaitososaaminen
- Etsin omasta verkostostani tai opokoulutusryhmästä hyviä, innostavia esimerkkejä opinto-ohjauksesta ja hankin siten mentoreita ohjaukseen.
- Yritän etsiä mielekkäät harjoittelupaikat, jossa pääsen toteuttamaan jonkin järkevän kokonaisuuden
- Kirjaan ajatuksiani ja kokemuksiani blogiin niitä jäsennellen ja teoriaan peilaten
Verkosto-osaaminen
- Tutustun Lahden Ohjaamon toimintaan
- Hakeudun harjoitteluun johonkin omaan alaani liittyvään ohjausorganisaatioon
- Kirjaan ajatuksiani ja kokemuksiani blogiin niitä jäsennellen ja teoriaan peilaten
Markkinointi-, profilointi- ja viestintäosaaminen
- Dokumentoin jo tekemääni oppilaitoksen ja koulutuksen markkinointityötä (esim. osallistuminen Salpauksen viestintä- ja markkinointiryhmän toimintaan, oman alan koulutuksen markkinointitoimet)
- Toteutan ehkä jonkin markkinointihankeen?
Digitaalinen ohjausympäristöosaaminen
- Osittain voin dokumentoida jo hyödyntämiäni verkko-ohjauscaseja
- Varmaankin on paljon ohjausympäristöjä jne., joista en ole edes tietoinen - niihin pitää tutustua ja niiden käyttöä kokeilla
Ohjauksen organisointiosaaminen
- Haluaisin koeponnistaa opinto-ohjaajan tehtävien integroinnin ammatillisen opettajan/valmentajan työnkuvaan. Joillain aloilla ja joissain oppilaitoksissa se on jo totta. Millaisia työtehtäviä opinto-ohjaajille kuuluu ja miten ne voitaisiin integroida tiimivalmentamiseen?
- Laadin suunnitelman osa-aikaopon hommasta ja sen seurannasta
- Mietin ja suunnittelen opinto-ohjauksen järjestämistä niukkuuden aikoina suuren koulutusorganisaation pienessä yksikössä, jossa myös erityisopiskelijoiden osuus on korkea
Opinto-ohjauksen kehittämisosaaminen
- ks. yllä
- lisäksi tietysti oppimispäiväkirja (blogi)
5. Mistä tiedän, että olen perillä?
Olen saavuttanut tavoitteeni, kun toimin omassa koulutusorganisaatiossani pätevänä, osa-aikaisena opinto-ohjaajana. (Ellei tämä ole mahdollista, toivon löytäväni valmennus- tai ohjaustyötä muualta, kenties pääkaupunkiseudun suunnalta.) Opinto-ohjaus on osa opiskelijan palveluprosessia, jota on tukemassa koko oppilaitoksen henkilökunta. Keskiössä on opiskelijan etu ja hänen ohjaamisensa mielekkääseen työhön, jossa hän voi käyttää optimaalisesti kykyjään ja taipumuksiaan.
Oma työni tai palkkani ei ole suoraan riippuvainen siitä, montako opiskelijaa pystyn keinolla millä hyvänsä säilyttämään omassa opiskelijaryhmässäni. Voin tukea opiskelijoiden haaveita myös ohjaamalla heitä uusille urille, vaikka se tarkoittaisi jopa eroamista edustamastani oppilaitoksesta.
 |
| Oikean suunnan voi huomata myös siitä, että väärät asiat ovat jääneet taakse |
