Ohjauskeskustelujen työkalut

Jos toimintasi inspiroi muita haaveilemaan, oppimaan, tekemään ja olemaan enemmän, olet johtaja.

— John Quincy Adams

Opinto-ohjaajakoulutuksen aikana olen kiinnittänyt huomioni mm. ohjauskeskustelujen rakentamiseen. Aiemmin opettajan/valmentajan työhöni liittyvät ohjauskeskustelut ovat usein alkaneet hetken mielijohteesta tai satunnaisesta kohtaamisesta. Tietoisella pysähtymisellä ja läsnäololla saa paljon aikaan, ainakin kohdatuksi tulemisen kokemuksen. Joskus ohjauskeskustelut taas ovat "kyselytunteja", joissa opiskelijalla on kimppu irrallisia kysymyksiä ja pulmia, joihin etsitään nopeita ratkaisuja.

Kun kysymykset eivät ole erityisen filosofisia (esim. mitä valinnaisia yto-opintoja voin tehdä työssäoppimisjaksolla), vastaukset löytyvät usein helposti, viimeistään tietokoneen avulla. Osa keskusteluista käsittelee kuitenkin suuria, vaikeasti ratkeavia teemoja, kuten opiskelijoiden jaksamista, heikosta kielitaidosta aiheutuneita ongelmia, epävarmuutta omien valintojen edessä tai vaikkapa huonoksi koettua opiskeluilmapiiriä. Tällaisissa keskusteluissa ohjaaja kaipaa usein jotain kättä pidempää, siis työkaluja.

Yksinkertaisimmillaan työkaluiksi voi kai lukea vaikkapa tiettyyn ohjausteoriaan pohjautuvat kysymykset, vaikkapa ratkaisukeskeiseen ohjaukseen liittyvät asteikko- ja ihmekysymykset. Netti on myös pullollaan monimutkaisiakin ohjaustyökaluja, jopa simulaattoreita. Osa jaossa olevista työkaluista on hyviä ja teräviä, osa hirveää sössöä. Vaikeinta valmiiden, strukturoitujen työkalujen käytössä varmaankin on tarpeen ja työkalun kohtauttaminen. Ohjattavan tilanteeseen sopivaa täsmäasetta ei välttämättä ole helppoa löytää. Onneksi ohjaustyökaluja voi myös kehitellä ja keksiä itse, vaikkapa lennosta ohjauskeskustelun kuluessa. Kunhan oma luovuus ja kekseliäisyys riittävät.

Olen oppinut arvostamaan ihan uudella tavalla ohjauskeskustelujen valmistelemista ja suunnittelemista. Aiemmin olen arvottanut tärkeimmäksi sen, että ohjausta on joustavasti ja runsaasti saatavilla, että ohjaus voi reagoida hetkessä syntyviin tarpeisiin ja siten raivata esteitä opiskelijan itsenäisen oppimisen tieltä. Tämä käsitys liittyy tapaamme toteuttaa luonto-ohjaajien koulutusta tiimioppimisen keinoin. Hetkessä elävän ohjauksen tarjoaminen on kuitenkin paitsi ohjaajan voimia ja työaikaa tuhlaavaa, usein vähän tehotonta opiskelijan näkökulmasta. Ohjaaja ei pysty valmistautumaan improvisoituihin ohjauskeskusteluihin eikä voi etukäteen perehtyä opiskelijan tilanteeseen tai historiaan. Vaikka meillä on vähän opiskelijoita, on silti vaikeaa muistaa jokaisen kanssa sovittuja yksityiskohtaisia, omia oppimispolkuja. Opiskelijan on vaikea luottaa ohjaajaan, joka ei esimerkiksi muista, että opiskelijan pitäisikin parhaillaan olla työssäoppimassa eikä koululla. Myöskään sopivia ohjaustyökaluja ei improvisoidessa pysty etukäteen valitsemaan.

Työkaluongelmaa helpottavat tietyt, yhteiseen käyttöön valitut työkalut. Jokainen opiskelija tekee meillä oppimissopimuksen sekä oman reittikartan (vrt. hops). Jokainen myös kerää merkintöjä työturvallisuuspassiin (joka on kampuksella itsenäisesti työskentelemisen edellytys) sekä perustaitopassiin (jolla varmistetaan taitojen kertyminen ennen vasta ensimmäisenä keväänä suoritettavaa ammattiosaamisen näyttöä). Jokaiselle kertyvät myös treeniläsnäolot, keikkapisteet ja lukupisteet. Nämä työkalut auttavat ohjaajaa ja ohjattavaa hahmottamaan ohjattavan oppimispolkua ja etenemistä sillä. Lisäksi tarvitaan kuitenkin tilannekohtaisia työkaluja helpottamaan päätöksentekoa erilaisissa tilanteissa.

Millainen sitten on hyvä ohjaustyökalu? Mielestäni sen takana tulisi olla vahva teoria/näkemys, ihmiskäsitys ja ajatus ohjauksen tavoitteista. Työkalua käyttävän tulisi olla tietoinen näistä työkaluun sisäänrakennetuista olettamuksista. Esim. ihmekysymystä käyttäessään ohjaajan tulisi tiedostaa ratkaisukeskeisyyden taustaolettamukset.

Opiskelijat täyttävät usein mielellään myös "hömppätestejä" tyyliin "mikä Muumi-hahmo olet", mutta niillä ei ole ohjauksessa muuta kuin viihteellistä käyttöä. Hyvä ohjaustyökalu auttaa hahmottamaan omaa tilannetta, tuottaa oivalluksia ja uusia havaintoja, tukee päätöksenteossa. Sillä on siis tavoite ja tarkoitus.

Mielestäni hyvä ohjaustyökalu ei kuitenkaan saa "lukita vastausta". Ohjaustyökalu ei voi olla "maaginen 8-pallo", joka kertoo lopullisen vastauksen. Ohjaustyökalu tuottaa aineksia päätöksentekoon tai auttaa järjestämään päänsisäistä kaaosta, mutta sen ei minusta pitäisi tehdä päätöstä ohjattavan puolesta. Hyvä ohjaustyökalu ei kerro, ettei sinusta voi tulla yrittäjää. Se auttaa sen sijaan näkemään yrittäjyyteen mahdollisesti liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia omalla kohdalla.

Aion ryhtyä keräämään itselleni omaan työtapaani soveltuvia, hyväksi kokemiani ohjaustyökaluja helposti saataville. Siten voin hyödyntää niitä ohjauskeskusteluissa ilman itse paperille kömpelösti raapustettuja lappusia. Tai sinne päin muisteltuja hutaisuja. Varautuminen on kuitenkin myös opiskelijoiden kunnioittamista.