Lahden ammattikorkeakoulussa on aikoinaan ollut hyvin kirjavat ohjauskäytännöt ja -toimintamallit. Organisaatiomuutosten yhteydessä niitä on yhtenäistetty ja järkeistetty perustamalla neljä opintokoordinaattorin virkaa, kukin omille koulutusaloilleen. Nämä neljä opintokoordinaattoria toimivat omien yksiköidensä johtajien alaisuudessa, mutta tapaavat viikottain ja tekevät yhteistyötä. Toiset opintokoordinaattorit ovatkin tärkeitä työkavereita, joiden kanssa voi esim. pohtia mieltä askarruttavia asioita ja purkaa haastavia tilanteita.
Opintokoordinaattoreiden työnkuva on laaja. Työnkuva on määritelty 1.8.2016 alkaen, kun opintokoordinaattorien virat perustettiin. Keskeinen tehtävä on tukea opettajatutoreiden toimintaa ja edistää laadukasta, tasalaatuista ohjausta Lahden ammattikorkeakoulussa. Työtehtäviä ovat:
- Ohjaustoiminnan kehittäminen ja organisointi sekä oppimisympäristöjen kehittäminen opinnollistamisen näkökulmasta
- Opintotehokkuuden lisääminen
- Opintojen eteneminen
- Päätökset (esim. opinto-oikeusasiat, AHOT-päätökset, hyväksuiluvut)
- Haku ja valinta (esim. valintakokeiden koordinointi, tiedusteluihin vastaaminen)
- Avoimen AMK:n ohjauksen kehittäminen ja ohjaus
- Yliaikaisten tai ns. sopimusopiskelijoiden ohjaaminen
- Opiskelijahyvinvointityöryhmä
- Yhteistyö opintopsykologin, erityisopettajan, terveydenhoitajan ja viranomaisten kanssa
- Opiskelun aloituksen koordinointi (esim. orientoivat viikot)
- Opiskelija- ja opettajatutoreiden koulutus ja ohjaus
- Markkinointi
- Koulutusalojen avoimien ovien päivien organisointi
- Opintotukilautakunnan työskentelyyn osallistuminen
Omaan oppilaitokseeni verrattuna opintokoordinaattorin toimenkuva eroaa melko paljon oman opinto-ohjaajamme toimenkuvasta. Opintokoordinaattori tekee monia sellaisia tehtäviä, jotka meillä ovat ryhmänohjaajan tai esim. kuraattorin vastuulla. Kuraattoria ei Lahden ammattikorkeakoulussa olekaan (erityisopettaja sen sijaan löytyy). Opintokoordinaattorin lisäksi opiskelijoiden ohjausta tekevät LAMK:ssa opiskelija- ja opettajatutorit (joita on vähintään yksi, joskus jopa kaksi opiskelijaryhmää kohden) sekä mm. opintosihteerit. Opintokoordinaattorin tehtävänä on kouluttaa ja ohjata näitä opettaja- ja opiskelijatutoreita. Koordinaattori ei ole opettajiin nähden esimiesasemassa, vaan asiantuntijaroolissa, mikä tuo omat haasteensa ohjauksen koordinointiin ja kehittämiseen.
Opiskelijat tulevat opintokoordinaattorin asiakkaiksi usein juuri silloin, kun opiskelut eivät edisty esim. haastavan elämäntilanteen vuoksi. Opintokoordinaattorin (OK) työn ydintä on opintojen etenemisen varmistaminen. Keskustellessaan opiskelijoiden kanssa OK mm. avaa opiskelijalla olevia vaihtoehtoja, auttaa käyttämään opintojen suunnittelutyökaluja (esim. opintojaksoille ilmoittautuminen WinhaWillen kautta tai oman lukujärjestyksen laatiminen lukkarikoneen avulla) sekä laatii suunnitelmia opintojen suorittamisesta.
Minusta oli todella mielenkiintoista, että opintokoordinaattorin työn tärkeä osa on juuri ns. erikoistapausten ohjaaminen. Opettajat siis opettavat aineitaan suunnitelmien mukaisesti, mutta erilaisia valintoja tekevät tai esim. opinnoissa jälkeen jäävät opiskelijat siirtyvät OK:n asiakkaiksi. OK:t ovat hyvin tärkeä linkkejä keskeyttämisvaarassa olevien opiskelijoiden tukemisessa ja uskoisin heidän työllään olevan suuri merkitys keskeyttämisten ehkäisyssä.
Ammattikorkeakouluopiskelijoilta edellytetään melkoista omatoimisuutta opintojensa suunnittelussa ja toki itse opiskelussakin. Opiskelijat esim. ilmoittautuvat itse opintojaksoille WinhaWillen kautta, laativat viimeistään valinnaisten opintojen alkaessa itselleen henkilökohtaisen lukujärjestyksen. Lähiopetusta ei ammattikorkeakouluissakaan enää ole liiaksi, joten suuri osa sisällöistä opitaan yksilö- tai ryhmätehtävien tai erilaisten projektien kautta. Itseohjautuvuus on siis välttämätöntä. Kun se ei riitä, OK auttaa.
Yksi ammatillisessa perus- ja aikuiskoulutuksessa keskeinen elementti, opintojen henkilökohtaistaminen, ei ammattikorkeakouluissa (ainakaan LAMK:ssa) ole kovin tärkeä. Varsinaista HOPS-työkalua ei ole käytössä eikä opiskelijoiden kanssa käydä varsinaisia HOPS-keskusteluja. Opiskelijoilla on koulutusalasta riippuen vaihtelevasti valinnaisuutta opintojen sisällön suhteen, mutta osaamisen hankkimistavat on tarkemmin määritelty. Esimerkiksi opiskelujen aikaisen työkokemuksen opinnollistaminen on vasta muotoutumassa. Esimerkiksi taloushallinnon töitä tekevä liiketalouden opiskelija voi kuitenkin halutessaan osoittaa osaamisensa opettajalle ns. näytöllä, joka voi olla vaikkapa opiskelutovereille pidetty asiantuntijaluento, raportti tai video käytännön työtehtävien tekemisestä. Opettajat päättävät viime kädessä, voiko heidän opettamansa kurssin suorittaa vaihtoehtoisella tavalla.
Lahden ammattikorkeakoulussa on panostettu viime vuosina avoimen ammattikorkeakoulun kehittämiseen. Siitä onkin tullut hyvä väylä mm. sellaisille opiskelijoille, joille koulun ovet eivät pääsykokeiden kautta auenneet. Aloittaviin ryhmiin voidaan ottaa mukaan ns. polkuopiskelijoita, jotka opiskelevat virallisesti avoimen ammattikorkeakoulun kautta (maksullista) ja voivat tietyn opintopistemäärän suoritettuaan hakea Opintopolun kautta varsinaiseksi opiskelijaksi (ilman pääsykoeprosessia). Ammatilliseen peruskoulutukseenkin tarvittaisiin jonkin tällainen matalan kynnyksen sisääntuloväylä. Myös opintojen pitkittyessä liikaa opiskelija voidaan ohjata suorittamaan ne loppuun avoimessa ammattikorkeakoulussa (maksullista) ja hakemaan ne suoritettuaan taas opiskeluoikeutta (jolloin voi valmistua).
Seuraamani ohjauskeskustelut liittyivät melko tyypillisiin tilanteisiin, joissa opiskelija tarvitsee opintokoordinaattorin apua. Opiskelijat tarvitsivat ohjausta rästiin jääneiden tai jäljellä olevien viimeisten opintojen loppuun saattamisessa, verkkotyökalujen käytössä tai muuten oman opiskelun suunnittelussa. Opinto-oikeuden jatkaminen, suuntautumisen tai opintoalan vaihtaminen tai oppilaitoksesta eroaminen ovat myös asioita, joiden hoitamiseen tarvitaan opintokoordinaattoria. Kaikissa seuraamissani ohjaustilanteissa käytiin läpi opiskelijan opintojen tilannetta tietokoneelta, mikä on OK:n mukaan hyvin tyypillistä. Opiskelijoiden tilanne käytiin yksityiskohtaisesti ja selkeästi läpi ja tehtiin tarkka suunnitelma seuraavista askelista tavoitteiden saavuttamiseksi.
Opintokoordinaattorin ohjattavina on valtavasti opiskelijoita, jotka eivät toki kaikki koskaan asioi hänen kanssaan. Tiettyihin oppiaineisiin, tehtäviin ja arjen opiskeluun liittyvät ohjaustilanteet hoituvat usein opettajatutoreiden kanssa. Opiskelijatutoreiden tehtävästä emme ennättäneet kovin paljon keskustella. Osa opiskelijoista saattaa myös haluta asioida juuri opintokoordinaattorin eikä esim. oman opettajatutorin kanssa, eikä heitä käännytetä pois.
Koska opintokoordinaattori ei pidä (eikä voi pitää) opiskelijarekisteriä, hän ei voi muistaa yksittäisten opiskelijoiden asioita. Kun ajanvaraukset tulevat sähköpostitse, on usein mahdotonta muistaa opiskelijan nimen perusteella, millainen ohjaushistoria hänen kanssaan on ollut. Tapaamiset alkavatkin usein pienellä tilannepäivityksellä - miksi tapamme nyt, mitä sovimme/puhuimme viime kerralla. Ohjattavien kanssa ei yleensä ehdi muodostua kovin pitkäaikaisia tai luottamuksellisia suhteita. OK auttaa ratkomaan opintoihin liittyviä ongelmia, mutta suhde rajautuu ohjaustilanteisiin ja nimenomaan opintojen edistymiseen. Opintojen pitkittyessä vastuu opiskelijan ohjaamisesta siirtyy opettajatutorilta OK:lle, joten näihin opiskelijoihin ehtii muodostua läheisempi suhde.
OK:n sähköposti kilahtelee taukoamatta ja sen purkaminen vie paljon aikaa. OK:lla ei ole omaa työpistettä, vaan hän työskentelee kahdella eri kampuksella varaten käyttöönsä jonkin vapaan työtilan tai hyödyntää vapaamuotoisempia oleskelutiloja. Läppäri kulkee kainalossa ja ovet sekä tulostimet toimiva tägillä. Yksi työn hyvistä puolista on vapaus suunnitella oma ajankäyttönsä. Opintokoordinaattorilla on kiinteä viikkotyöaika. Työajan käyttöä ei tarvitse eritellä, kunhan työnkuvaan sisältyvät työtehtävät tulevat tehdyiksi. Työn tuloksellisuutta mitataan lähinnä laatumittareilla, esim. opiskelijapalautteen avulla.
Koska opinto-ohjauksesta ei ole säädetty ammattikorkeakouluja koskevassa lainsäädännössä, ohjaus on järjestetty eri ammattikorkeakouluissa hyvin eri tavoin. Lahden ammattikorkeakoulussa ohjaus on nähty erittäin tärkeäksi ja siihen on selvästi panostettu. Valtakunnallista yhteistyötä ammattikorkeakoulujen opinto-ohjaajien välillä ei ole.
Oli antoisaa ja ajatuksia herättävää päästä kurkistamaan tähän maailmaan. Ammattikorkeakoulun ja oman perustutkinto-todellisuuden yhtäläisyyksien ja erojen reflektoiminen jatkuu varmasti pitkään. Opintokoordinaattori Enni teki työtään varmalla ja ihmisläheisellä otteella, opiskelijoita kuunnellen ja vahvalla asiantuntemuksella. Työtä, jolla varmasti on tarkoitus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti