Aikuiskoulutuksen opon työhön tutustumassa

 Osana oppilaitosharjoitteluani pääsin keskustelemaan Koulutuskeskus Salpauksen opinto-ohjaaja Eija Tammisen kanssa hakevasta opinto-ohjaustyöstä.

Eija Tamminen on tehnyt opinto-ohjausta liiketalouden opettajan uransa jälkeen useiden vuosien ajan. Hänen työnkuvansa ydin on hakeva toiminta eli uusien opiskelijoiden löytäminen ja koulutukseen hakeutuvien ohjaaminen. Jo kirjoilla olevien tutkinnon suorittajien opintojen ohjaamisesta (lähinnä henkilökohtaistaminen) vastaavat alojen ohjaavat opettajat tai vastuukouluttajat.

Opinto-ohjaajan työnkuva

Hakevan toiminnan opon työnkuva on monipuolinen ja muotoutunut vuosien varrella löytyneiden hyvien käytäntöjen ympärille. Opon on tärkeää olla siellä, missä koulutuksen tarvitsijatkin ovat. Hänellä onkin muutamia vakituisia päivystysaikoja. Maanantaisin Salpauksen opo päivystää iltapäivät Hämeen TE-toimistossa, jossa neuvoo työkkärin asiakkaita koulutusvaihtoehdoista ja esim. rahoitusmahdollisuuksista. Keskiviikkoisin TE-toimistolla on päijäthämäläisten koulutuksen tarjoajien OpinOvi -verkoston päivystys, jossa koulutuksen tarjoajat vuorottelevat. TE-toimistolla ei enää ole palveluksessaan omia koulutusneuvojia, joten oppilaitosten on täytynyt jalkautua sinne itse. Näistä päivystyksistä ilmoitellaan esim. paikallisen mediatalon menoinfossa ja sosiaalisessa mediassa, mutta suuri osa neuvottavista on tullut TE-toimistoon muita asioita hoitamaan.

TE-toimisto järjestää myös säännöllisesti Koulutustori -tapahtumia, joihin kutsutaan toimiston asiakkaita henkilökohtaisesti. Myös näihin opinto-ohjaaja osallistuu.

Hakevan toiminnan opo on usein koulutukseen hakeutujan ensimmäinen kontakti oppilaitokseen. Opolle tulee paljon sähköposti- ja puhelinkyselyitä - usein silloin, kun kysyjä ei tiedä mistä muualtakaan asiaansa kysyisi. Opo ohjaa kyselyt oikeaan osoitteeseen tai vastaa niihin, jos asia on hänen osaamisalaansa. Usein kyselyt koskevat opiskelun arjen yksityiskohtia, esim. poissaolojen korvaamista tai lähipäivien ajankohtia. Näihin kyselyihin osaavat alan kouluttajat vastata paremmin ja tarkemmin.

Jos asiakas tarvitsee ohjausta koulutusalan tai esim. rahoitusmuodon valinnassa, hän voi myös varata opinto-ohjaajalle ohjausajan. Opo voi myös järjestää hakeutujalle tutustumiskäynnin häntä kiinnostavalle koulutusalalle, ja tarvittaessa vaikka mennä mukaan tutustumaan. Moni henkilökohtaista neuvontaa tarvitseva on hankalassa tilanteessa, esim. vaihtamassa ammattia terveyssyistä tai palaamassa työelämään pitkän poissaolon jälkeen. Opinto-ohjaajan asiantuntevat neuvot ovat arvokasta tukea.

Hakevan toiminnan opolle on erittäin tärkeää rakentaa ja ylläpitää hyviä verkostoja niin oman organisaation sisällä kuin yhteistyökumppanienkin keskuudessa. Kun koulutusaloja on valtavasti ja esim. eri rahoitusmuotoja koskevat säädökset muuttuvat jatkuvasti, opinto-ohjaajan on tärkeää panostaa verkostoihin. Viime aikojen muutokset omassa organisaatiossa ovat vaikeuttaneet opinto-ohjaajan työtä, kun esim. irtisanottujen henkilöiden mukana häviää samalla paljon tietoa alojen aikuiskoulutuksesta. Toisaalta opinto-ohjaaja pitää aktiivisesti yhteyttä esim. etsivän nuorisotyön, nuorisopalveluiden, erilaisten projektien sekä kuntouttavan työtoiminnan ohjaajiin ja tiedottaa mm. alkavista koulutuksista. Sähköpostilistat ovat tärkeitä työkaluja.

Aikuiskoulutuksen markkinoinnin lisäksi Eija Tamminen on yrittänyt keventää myös nuorisoasteen koulutuksen opinto-ohjaajien markkinointikuormaa. Yhteishaun tulosten selvittyä hakijoille järjestetään ns. zoomausinfoja, joissa autetaan ilman koulutuspaikkaa jääneitä asiakkaita löytämään muita vaihtoehtoja. Yksi toimiva tapa markkinoida koulutuksia yläkoululaisille on Linkku-älybussin käyttö. Linkku on Salpauksen, LAMK:n ja Peruspalvelukeskus Oivan liikkuva palveluympäristö, jolla voidaan viedä koulutusesittelyt kaukaisemmillekin kouluille. Linkkuun saadaan esim. näytille opiskelijoiden työnäytteitä tai videoita netistä pyörimään. Linkku on kiinnostanut myös esim. varusmiehiä koulutusesittelyilloissa.

TE-toimisto ostaa jonkin verran ns. ohjaavia koulutuksia, joiden tarkoitus on auttaa aikuisia asiakkaita löytämään itselleen uusi, ammatillinen suunta. Hakevan toiminnan opo järjestää näille ohjaavan koulutuksen ryhmille tutustumiskäyntejä Salpauksen koulutusaloihin osana koulutusmarkkinointia. Näitä ryhmiä voi olla parikin viikottain.

Opo järjestää jatko-opintoinfoja Salpauksen omille opiskelijoille ja tutkinnon suorittajille. Hän on toisinaan mukana myös nuorisoasteen opiskelijoiden infoissa kertomassa aikuiskoulutuksesta. Hyvässä jatko-opintoinfossa pitäisi olla mukana myös alan oma opettaja, joka tuntee alan parhaat koulutuspolut kokemuksensa kautta.

Opinto-ohjaajan työnkuvan muuttuvia palasia ovat erilaiset alueelliset infotilaisuudet, esim. Heinolan TE-toimisto, Jyränkölän settlementti, erilaiset messut tai vaikkapa toritapahtumat. "No mitäs teillä sitten on tarjota?" on yleinen, mutta vaikea kysymys.

Maahanmuuttajat ovat kasvava asiakasryhmä, mutta heidän hyvä palvelemisensa vaatisi opinto-ohjaajaltakin erityisosaamista. Esimerkiksi kielitaidon tason tai aiemman työkokemuksen selvittäminen voi olla haastavaa.

Millaista on hakevan toiminnan opon työ? 

Opinto-ohjaajan työ on itsenäistä, vastuullista, hyvää organisointikykyä vaativaa ja myös yksinäistä. Läheisiä työkavereita ei oikeastaan ole, ja kun työpisteen sijainti vaihtuu vähän väliä, kahvituntiyhteisöllisyyskin jää ohueksi. Työparin puute tuntuu paitsi sosiaalisesti, myös monessa työtehtävässä. Olisi todella tärkeää, että voisi esim. suunnitella ja valmistella asioita oman tiimin kanssa. Salpauksessa opinto-ohjaajilla on 6 kertaa vuodessa 1,5 h pituinen työnohjaus, joka onkin hyvin tärkeä.

Työssä jaksamisesta on Eijan mukaan tärkeää huolehtia. Yksi konkreettinen keino on merkitä kaikki tiedossa olevat työtehtävät kalenteriin ja varata niille riittävästi aikaa. Esimerkiksi vakipäivystysten ympärille pitää varata aikaa myös paikasa toiseen siirtymiselle ja ruokailuille. "Tyhjän nauraminen kahvitunneilla" on myös tärkeää työhyvinvoinnin kannalta. Opinto-ohjaajan työssä eivät Eijaa kuormita asiakkaat, vaan kaikki aikaavievä "sälä", esim. tapahtumainfojen naputtelu viikottaisista päivystyksistä. Eija pitää tarkkaa kirjaa työaikansa käytöstä ja mm. aikatauluttaa työtehtävänsä ja huolehtii seurannasta.

Opon työssä on Eijan mukaan ollut keskeistä oppia kuuntelemaan asiakasta kiirehtimättä tuputtamaan valmiita ratkaisuja. Hän muisteli lämmöllä oman opinto-ohjaajakoulutuksensa kuunteluharjoituksia. Etenkin toritapahtumissa ym. kaoottisissa tilaisuuksissa opon saattaa helposti vastata asiakkaan ensimmäiseen kysymykseen vaikkapa oppisopimuksen rahoituksesta, vaikka asiakkaalla saattaa olla paljon laajempia kysymyksiä mielensä päällä. Tärkeää on olla kiinnostunut kuuntelemaan, millainen tausta ja tavoitteet asiakkaalla on ja etenkin sitä, mitkä asiat hänellä sujuvat/ovat vahvuuksia. Terveysasiat huolettavat monia ohjattavia, koska esim. alanvaihtajien pitää rahoituksen saadakseen löytää sellainen koulutusala, jossa kyseinen terveyssyy ei tule esiin. Usein pitää myös pohtia asiakkaan mahdollisuuksia työllistyä kyseiselle alalle, etenkin jos TE-toimiston on tarkoitus rahoittaa koulutus. Hyvä opo kuitenkin ymmärtää ja tukee, jos asiakkaalla on aito intohimo alalle.