Vierailin tänään Lahden Ohjaamossa. Ohjaamo on verkostomainen ohjauspalvelupiste, tai hybridipalvelupiste, jossa 17-29-vuotiaat nuoret voivat vierailla saamassa neuvontaa ja ohjausta työhön ja opintoihin liittyvissä asioissa. Ohjaamon katon alle on koottu mm. nuorisopalveluiden, TE-toimiston, terveydenhoidon ja koulutuksenjärjestäjän palveluita. Oikeastaan ainut puuttuva, nuorten ja nuorten aikuisten elämään liittyvä palveluntarjoaja on KELA. Samassa rakennuksessa palvelee myös nuorten psykososiaalisen tuen yksikkö Domino. Ohjaamo julkaisee netissä "lukujärjestystä", josta asiakkaat voivat tarkistaa, milloin mitäkin palvelua on saatavilla ja sovittaa oman käyntinsä sen mukaan.
Ohjaamo pyrkii siis tarjoamaan matalan kynnyksen ohjauspalveluita koulutuksen ja palkkatyön ulkopuolelle jääneille nuorille aikuisille. Minua ohjasi Koulutuskeskus Salpauksen leivissä työskentelevä Petri Moilanen, joka toimii KohtaAmossa ohjaajana. KohtaAmo on osa Hämeen ELY-keskuksen rahoittamaa OPINtie -hanketta. Sattumalta sillä on sama nimi kuin Ohjaamoja kehittävällä ja koordinoivalla Kohtaamo -hankkeella. KohtaAmon perustehtävänä on tehdä hakevaa toimintaa, siis ohjata koulutuksen ulkopuolelle jääneitä koulutuksen piiriin. KohtaAmon ohjaajat eivät varsinaisesti selvittele ohjattavien koulukuntoisuutta, mutta ohjaavat heidät tarvittaessa muiden palveluiden pariin selvittelemään opiskelussa selviytymiseen vaikuttavia asioita (esim. päihderiippuvuus, mielenterveysongelmat, elämänhallinta).
Keskustelin Petrin kanssa pitkään Ohjaamon ideologiasta sekä erityisesti matalan kynnyksen periaatteesta. Petrin rooli Ohjaamossa on pohtia asiakkaiden kanssa sopivan koulutuksen valintaa, neuvoa vaihtoehdoissa ja auttaa hakuprosesseissa. Hän toimii yhdyshenkilönä oppilaitoksiin ja koulutusaloille - tarvittaessa vaikka saattaa asiakkaan haastatteluun saakka. Asiakkaat ovat aiemmin kokeneet vaikeaksi saada tietoa esim. Koulutuskeskus Salpauksesta. Organisaatio onkin monimutkainen - jokaisella koulutusalalla on omat opinto-ohjaajansa, ja oikean henkilön löytäminen langan päähän voi olla työn takana. KohtaAmossa voi istahtaa rauhassa alas kahvikupillisen kanssa, ja ohjaaja osaa auttaa mieltä painavissa kysymyksissä - tai etsiä tarvittavan tiedon.
Ohjaamon tavoitteena on vähentää asiakkaiden pompottelemista luukulta toiselle. Vierailuni aikanakin ehdin nähdä parin asiakkaan palvelemista. Käynti voi alkaa jo Ohjaamon viihtyisästä aulasta, jossa on tarjolla mm. kahvia ja kaakaota automaatissa. Kun suurin osa asiakkaille keskeisistä palveluntarjoajista on saman katon alla, voidaan hänet heti alussa ohjata sopivimman henkilön pakeille. Usein käy Ohjaamon henkilöstön mukaan myös niin, että asiakas saa samalla käynnillä hoidettua kaikki ajankohtaiset koulutukseen ja työhön liittyvät asiansa.
Kiersin vierailuni aikana haastattelemassa kaikkia paikalla olleita työntekijöitä heidän roolistaan Ohjaamossa. Osa rakennuksessa työskentelevistä hallinnoi hankkeita tai esim. suunnittelee nuorisopalveluiden toimintaa. Osa tekee käytännön asiakastyötä, kuten Lahden nuorisopalveluiden työhönvalmentajat ja TE-toimiston virkailijat. Jotkut Ohjaamon työntekijöistä ovat siellä säännöllisesti viitenä päivänä viikosta, toiset taas silloin tällöin, esim. TE-toimiston virkailijat vuorottelevat Ohjaamo-päivystyksissä. Tila on suunniteltu avoimeksi ja rennoksi. Jotkut työpisteet on korvamerkitty tietyille toimijoille, toiset ovat joustavasti kenen tahansa tarvitsijan käytössä. Työpisteet ovat lasiseinäisiä ja ovet yleensä. Myös rennot aulatilat ovat tarvittaessa käytettävissä ohjauskeskusteluihin.
Ohjaamon henkilöstön yhteinen mielipide tuntui olevan, että eri toimijoiden kokoamisesta saman katon alle on todellista hyötyä, niin asiakkaille kuin henkilöstöllekin. Yhteistyö on helppoa, kun "työkkäri on tuossa aulan toisella puolella" - asiakkaan voi saman tien ohjata keskustelemaan vaikka koulutusasioista, jos ne tulevat ohjauksessa esille. Asiakkaan ei myöskään tarvitse tietää etukäteen, mikä taho häntä pystyy parhaiten auttamaan.
Toimijat kokivat yhteistyön syventyneen yhteisten toimitilojen ja toimintamallin myötä. Yhteistyö on myös ehkä vähentänyt päällekkäisten palvelujen tarjoamista. Esim. KohtaAmon ohjaajat tekivät aluksi samantyyppisiä työtehtäviä kuin etsivät nuorisotyöntekijät (esim. sosiaalitoimistossa asiointi), mutta tästä luovuttiin, kun päällekkäisyys huomattiin. Toisaalta Ohjaamon toimijoiden asiantuntemus toistensa "kentästä" paranee konkreettisen yhteistyön myötä. He oppivat entistä paremmin neuvomaan asiakkaita toistensa palveluissa. Petrin mielestä ideaalitilanne olisikin, että Ohjaamon ohjaajat olisivat monialaisia ja heillä olisi mahdollisuus neuvoa ja tehdä asiakkaita koskevia päätöksiä yli organisaatiorajojen. Silloin asiakkaat voisivat asioida jopa vain yhden henkilön kanssa.
Ohjaamon reviiri alkaa siitä, mihin oppilaitosten opinto-ohjaajien työkenttä päättyy - opiskelijan eroamisesta oppilaitoksesta tai oppilaitokseen valituksi tulemisesta. Valtakunnallisessa hankkeessa pohditaan kuitenkin esim. sitä, miten opoja voisi tukea opiskelijoiden ohjaamisessa heidän ollessaan kirjoilla oppilaitoksessa. Säädökset ja esim. tarjolla olevat palvelut muuttuvat koko ajan, eikä opinto-ohjaajien ole helppoa pysyä niistä perillä. Toisaalta esim. KohtaAmon ohjaajien vaikutusmahdollisuudet päättyvät, kun opiskelija on tullut valituksi koulutukseen. Vastaanottavan oppilaitoksen toimintakulttuuriin, opiskelijan kohtaamiseen tai esim. omaan ryhmään liittymiseen eivät KohtaAmon ohjaajat voi vaikuttaa. Joskus sama asiakas palaa jälleen KohtaAmoon.
Keskustelimme myös ammatillisen koulutuksen reformiin liittyvästä mahdollisuudesta jatkuvaan hakuun ja toisaalta mahdollisuudesta suorittaa yksittäisiä tutkinnon osia. Turvallisen ryhmän ja yhteisöllisen toimintakulttuurin rakentaminen on usein haastavaa jo pysyvänkin ryhmän kanssa - miten käy niille koulutukseen hakeutujille, joiden opiskeluvalmiudet ovat jo muutenkin heikot? Kun ovi käy koko ajan, ryhmäytymisprosessi alkaa periaatteessa aina alusta. Ryhmään liittyminen on vaativa sosiaalinen taito, ja monilla Ohjaamonkin asiakkaista on haasteita sosiaalisten tilanteiden ja vuorovaikutustaitojen kanssa. Toisaalta jatkuva haku pienentäisi viivettä, joka usein syö koulutuksesta innostuneiden hakijoiden motivaatiota. Kun kipinä on syttynyt, koulutukseen pitäisi päästä mahdollisimman pian ja matalalla kynnyksellä kiinni. Kuinka moni oppilaitos tai koulutusala on oikeasti valmis vastaanottamaan uusia opiskelijoita pitkin vuotta, etenkään minimiin vähennetyillä resursseilla ja henkilöstöllä?
Vaikutelmani Ohjaamosta ja KohtaAmosta sen osana oli erittäin positiivinen. Toimijoiden mukaan rasitteena on leimautuminen nuorisotoimen palveluksi - Ohjaamoa saatetaan esim. luulla nuorisotaloksi tai kuvitella, että palvelut on tarkoitettu aivan nuorille asiakkaille. Myös aikuisten Ohjaamoja on kuulemma syntymässä. Toimijoiden välinen yhteistyö vaikutti lämpimältä ja välittömältä. Tilasta ja toimintamallista oli onnistuttu luomaan helposti lähestyttävä, ei ollenkaan virastomainen. Toivottavasti toiminta pystytään vakiinnuttamaan hankkeiden jälkeenkin. Kaavake-Suomi ei tarvitse lisää verkkopalveluita ja anomuslomakkeita, vaan välittäviä ihmisiä, jotka auttavat aukomaan elämäntilanteen solmuja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti